Sivut

tiistai 19. helmikuuta 2013

Milla ja Iiro – opiskelua, urheilua ja elämää Lapissa



Kaksi liikuntaneuvojaopiskelijaa istuutuu neuvottelutilan pöydän ääreen Lapin urheiluopistolla. He ovat juuri syöneet opiskelijoille tarjottavan maksuttoman lounaan ja ovat lähdössä kotipaikkakunnalleen viikonlopun viettoon. Ennen sitä heiltä halutaan kysyä kokemuksia ja mielipiteitä opinnoistaan urheiluopistolla.

Lapin taikaa
Milla Roini on saapunut Lappiin Helsingistä eli lappilaisittain Hesasta. Lukion jälkeen mielenkiinnon kohteet toivat hänet Rovaniemelle opiskelemaan. – Olen aina asunut pääkaupunkiseudulla ja halusin ehkä vähän vaihtelua. Lisäksi talvilajien, lautailun ja laskettelun harrastaminen houkutteli tulemaan tänne. Kysyttäessä miltä opiskelu ja elämä Lapissa ovat tuntuneet, vastaa Milla kuten moni Etelä-Suomesta pohjoiseen saapunut. – Tämä on ollut positiivinen yllätys ja iso muutos. Kaupunki on paljon pienempi, mutta kaikki tarvittava löytyy. Ihmiset ovat huolettomampia ja ystävällisempiä kuin Ruuhka-Suomessa. Pakkasiin on jonkun verran pitänyt totutella, vaikka olen Lapissa perheen kanssa useasti käynytkin, Milla kertoo. Kun kysyn mikä Lapissa on ollut parasta, vastaa Milla hetken miettimisen jälkeen: ”Luonto ja se, että Urheiluopisto on luonnon keskellä, mutta kuitenkin kaupunki ja esimerkiksi laskettelurinteet ovat ihan vieressä”.


Urheilua ja opiskelua – yhtä aikaa?
Toinen haastateltavana istuva opiskelija on Iiro Vanha. Hän on tullut Rovaniemelle yläasteelta Torniosta. Jalkapalloa pelaava nuorukainen on Lapin Urheiluakatemian urheilija. Hän käy kahdesti viikossa akatemian harjoituksissa, jossa saa ammattimaista valmennusta. – Meillä on treeneissä useampi valmentaja, ja toiminta on monipuolista ja laadukasta, Iiro kertoo. Hän on hakenut vuosi sitten yhteishaussa liikuntaneuvojaksi ja urheiluakatemian urheilijaksi. Molempiin järjestettiin omat pääsykokeet. Akatemiaurheilijan haasteena on tavoitteellisen urheilun ja opiskelun yhdistäminen. Iirolla tämä asia on kunnossa. – Hyvin on saanut yhdistettyä opiskelut ja treenit. Pitää olla itse aktiivinen ja sopia opettajien kanssa poissaoloista etukäteen ja tehdä sovitut korvaavat tehtävät. Harjoitteluolosuhteita Iiro kehuu. – Jalkapallokentät on ihan vieressä ja kuntosali sekä kylpylä saman katon alla.

Matkalla liikunnan ammattilaiseksi
Milla ja Iiro pitävät opiskelujen käytännönläheisyyden vastanneen heidän odotuksiaan. – Kivaa, että käydään monipuolisesti eri lajeja läpi ja suurin osa tapahtuu käytännössä, vaikka teoriaakin on ja myös sitä tarvitaan, Milla selvittää. Kumpikin opiskelee vasta ensimmäistä vuotta, mutta erilaisia taitoja on jo karttunut. Molemmat kertovat oppineensa lajitaitoja, joita ensimmäisenä syksynä opiskellaan paljon. – Ohjaamistaitoja ja ihmiskehon rakennetta olen myös oppinut tuntemaan, Iiro lisää.

Valintakokeisiin löytyy molemmilta opiskelijoilta vinkkejä. Lajitaitoja kannattaa harjoitella, niitä oli pääsykokeissa aika monipuolisesti, Iiro neuvoo. – Lajitaidot eivät kuitenkaan ehkä ole se pääasia. Kannattaa olla reipas, rohkea ja oma-aloitteinen. Asennetta vaaditaan myös ja pitää tulla erilaisten ihmisten kanssa toimeen, neuvoo Milla. Urheiluopistoon tuleville opiskelijoille Iiro ja Milla antavat tutun kuuloisia neuvoja. – Kannattaa tehdä koulutehtävät heti, ettei niitä jää roikkumaan ja kerry liikaa. Aktiivinen on hyvä olla ja yrittää vaikka aihe ei olisikaan mieluinen. Kun ei tiedä vaikka se osuu joskus omalle kohdalle, neuvovat Iiro ja Milla kuin yhdestä suusta.

Molemmilla nuorilla on näkemys omasta tulevaisuudestaan. – Minusta tulee liikunnanopettaja, se on sellainen unelma-ammatti, visioi Iiro. Millalla kiinnostaa myös liikuntatieteellisen opinnot Jyväskylässä, mutta muitakin ajatuksia on. – Minua kiinnostaa myös erilaisten liikuntatapahtumien järjestäminen ja erilaisissa projekteissa työskenteleminen, lisää Milla.


perjantai 15. helmikuuta 2013

Lumilinna kohosi lumirakentamisen kurssilla!


Lapin Urheiluopiston opiskelijat rakensivat lumilinnan lapsille

Santasport Lapin Urheiluopiston liikuntaneuvojaopiskelijoiden vuosikurssi 11B on lumirakentamisen kurssillaan rakentanut urheiluopiston päärakennuksen vastaanoton tuntumaan Lumilinnan, josta löytyy mm. liukumäki, kiipeilyseinä ja tähystystorni. Lumirakentamisen kurssi on osa laajempaa luonto- ja elämysliikunnan opintokokonaisuutta. 

Lumilinna projektissaan opiskelijat ovat ensisijaisesti kiinnittäneet huomiota linnan toiminnallisuuteen, sekä erityisesti rakennelmien kokonaisturvallisuuteen.

Tästä se lähti....


Ja tällainen siitä tuli!


 Tervetuloa leikkimään lapsoset!




    

maanantai 28. tammikuuta 2013

Oona Tolppasen terveys- ja treenivinkit kevääseen!


Oona Tolppanen on 19-vuotias fitnessmalli, joka opiskelee liikuntaneuvojaksi Lapin Urheiluopistolla. Oona on kotoisin Kauniaisista. Kysyimme Oonalta muutamia treeni- ja terveysvinkkejä kevään kunniaksi.


1. Mitä treenaat ja kuinka kauan olet treenannut? 

Oona: Lajikokemusta minulta löytyy monelta eri osa-alueelta. Olen entinen FC Hongan naisten liigajoukkueen hyökkääjä (10 vuotta jalkapallon parissa). Yleisurheilua harrastin 6 vuotta ja karatea siniselle vyölle 5 vuotta. Viimeisen vuoden ajan olen keskittynyt fitnesiin. 

2. Mikä on tavoitteesi tälle vuodelle? 

Oona: Tavoitteeni on syksyn 2013 nuorten bodyfitnesin sm-kisat. Tavoitteeni on olla lavan kirein!

3. Miten pidät huolta hyvinvoinnistasi? 

Oona: Noudatan tarkkaa ruokavaliota ja minulla on erittäin terveelliset ja kurinalaiset elintavat ja lisäksi treenaan joka päivä. Ruoka-uni-urheilu, kaiken pitää olla tasapainossa. Nyt alkoi taas jakso, että ruokavalioni ei sisällä herkkuja ja varsinkin kisadieetillä ei yhtään. Noudatan erittäin puhdasta ruokavaliota: paljon proteiinia, mutta koska on tarkoitus myös kasvattaa lihasta, pitää olla plussakaloreilla, jolloin hiilaria on myös paljon. Hiilaria tulee täysjyväriisistä eniten. Voidakseen hyvin tai paremmin kannattaa karsia liikaa energiaa sisältävät ruoat ja vaaleaa hiilaria.

4. Miten rentoudut raskaiden treenien jälkeen ja välillä?

Oona: Rentoudun ystävien kanssa ja silloin ei todellakaan puhuta fitnesistä tai muutenkaan treenaamisesta. Silloin treenaaminen "unohtuu" ja nautitaan toistemme seurasta. Matkustelu on ollut minulle myös todella tärkeää: aina kun on mahdollisuus reissata, niin silloin myös lähdetään.


5. Mikä on sinun suosikkitreenisi ja suosikkiterveysjuttu?

Oona: Terveysvinkkini: Napostelut kuriin! 5-6 kunnon ateriaa päivään. Ei valmisruokia, vaan tehdään itse ruoka puhtaista raaka-aineista.

Treenivinkkini: Haasta itsesi! On treenimuoto mikä tahansa, yritä aina päästä hiukan mukavuusalueesi ulkopuolelle niin sarjoissa, painoissa tai sitten ihan tempossa.

Suosikkitreenini: erilaiset raskaat, kuntopiirityyliset treenimuodot kuten crossfit.

Suosikkiterveysjuttu: kaikenlaiset vitamiinit, kaikkea mahdollista on kokeiltu ja nyt tiedän mitkä omalla kohdalla toimii. Itselläni toimii parhaiten Omega 3, d-vitamiini ja kalsium samaan aikaan ja illalla magnesium ja b12 vitamiin. Näillä lihakset rentoutuvat ja uni tulee paremmin.


6. Mikä on suosikkiruokasi ja mikä tekee sinulle hyvää?

Oona: Parsakaali on suosikkini! Toimii hyörytettynä tai raakana. Proteiinipitoinen ruoka tekee minulle hyvää ja myös tykkään siitä. Jos olen vapaalla, eli esim. yhtenä päivänä viikossa saan pitää cheat meal päivän (saa syödä mitä haluaa), syön mielelläni nepalilaista ruokaa. Ihan lempparia!



7. Pystytkö yhdistämään hyvin opiskelun ja treenaamisen Lapin Urheiluopistolla? 

Oona: Pystyn, puitteet ovat todella hyvät liikuntamahdollisuuksien puolesta.





maanantai 22. lokakuuta 2012

Ensilumenladun tekeminen on aloitettu!

Ensilumenladun tekeminen on aloitettu Ounasvaaralla. Lumen levitys on aloitettu hiihtostadionilla ja latu valmistuu perjantaiksi 26.10. Latua valmistuu viikonlopuksi edestakaisin hiihdettynä noin 3-5 km. Ensimmäisenä valmistuva osuus ladusta tulee tasaiselle alueelle hiihtostadionille. Näin kauden aloituksen kynnyksellä on hyvä muistaa venyttelyn tärkeys ennen ja jälkeen harjoittelun.

Miten valmistan lihaksia ennen harjoitusta ja palautan harjoituksen jälkeen venyttämällä
Venytys- ja liikkuvuusharjoitteita on hyvä liittää jokaiseen harjoitukseen tavalla tai toisella. Venyttely ja liikeratojen avaaminen kuuluvat olennaisena osana sekä alku, että loppuverryttelyyn. Ennen harjoitusta ja harjoituksen jälkeen venyttely on tehtävä tunnustellen. Liian tehokkaat venytykset ennen harjoittelua voivat vaikuttaa koordinaatioon ja voiman tuottoon heikentävästi. Harjoittelusta väsynyt lihas taas saattaa vaurioitua liian voimakkaasta venyttämisestä.

Erillisessä liikkuvuusharjoituksessa käytetään pitkiä ja tehokkaita, nivelten ja lihasten ääriasentoihin meneviä liikkeitä. Ennen venyttämisen aloittamista lihakset pitää aina lämmitellä hyvin.

Venytykset voidaan jakaa kestonsa mukaan kolmeen eri tyyppiin;
• lyhytkestoiset venytykset, joiden kesto on 5–10 sekuntia ja toistomäärä 2-4 kertaa/liike
• keskipitkät venytykset, joiden kesto on 10–30 sekuntia ja toistomäärä 2-4 kertaa/liike
• pitkät venytykset, joiden kesto on 30 sekunnista useisiin minuutteihin ja toistomäärä 2-4 kertaa/liike

Lyhytkestoisilla venytyksillä valmistetaan lihaksia tulevaan harjoitukseen, sillä lyhytkestoiset venytykset lisäävät lihaksen verenkiertoa, lämpötilaa ja elastisuutta.

Heti liikuntasuoritusten jälkeen lyhytkestoisilla venytyksillä palautetaan liikelaajuudet harjoituksen alun tasolle. Liikkeitä toistetaan 2–3 kertaa ja venytystä pidetään yllä vain muutama sekunti (5–7 s).

Keskipitkiä ja pitkiä venytyksiä käytetään silloin, kun halutaan lisää liikkuvuutta ja liikeradat maksimaalisesti auki. Nämä harjoitukset kannattaa tehdä erillisinä harjoituksina tai vähintään puoli tuntia rasittavien harjoitusten jälkeen. Pitkien venytysten aikana on seurattava tarkasti tuntemuksia, ettei venytys muodostu liian voimakkaaksi ja aiheuta vaurioita lihaksiin.

Venyttely voidaan suorittaa myös stretching-menetelmällä, joka perustuu jännitys-rentoutus-venytys -yhdistelmään. Stretchingissä hyödynnetään lihasten kykyä rentoutua refleksitoiminnan avulla.

Stretching-menetelmän venyttely toteutetaan esimerkiksi seuraavasti:
1. Venytä lihasta rauhallisesti liikeradan loppuun
2. Jännitä lihasta voimakkaasti 4–6 sekunnin ajan
3. Rentouta lihas maksimaalisesti, asentoa muuttamatta
4. Vie venytystä ilman kipua pitemmälle ja pidä venytystä vähintään 20 sekuntia

Toista jännitys-rentous-venytysliikkeitä rauhalliseen tahtiin 3–5 kertaa, tai kunnes haluttu liikelaajuus on saavutettu.

Hiihdon jälkeen soveltuvia venytyksiä:

Olkavarren ojentajat ja kylki
Seiso tai istu. Vie venytettävä käsi niskan taakse. Tartu toisella kädellä ranteesta ja vedä kättä kohti vastakkaista olkapäätä. Venytys tuntuu kyljessä ja kainalon alueella.

Selkä
Selinmakuulla polvet koukussa ja jalkapohjat lattiassa. Nosta polvet kohti rintaa. Tartu käsillä polvitaipeista ja vedä polvia kohti rintaa.

Selkä
Asetu päinmakuulle, kädet olkapäiden korkeudelle. Ojenna kyynärpäät ja kohota ylävartalo taakse niin pitkälle kuin voit. Pidä lantio ja jalat rentoina.

Selkärangan kierto
Asetu selinmakuulle. Pidä hartiat kiinni alustassa ja vie toinen jalka (polvi suorana tai koukussa) toisen jalan yli niin, että lanneselkä kiertyy.

Nilkan koukistajat
Istu tuolilla. Nosta venytettävä nilkka toisen jalan polven päälle. Laita käsi jalkaterän päälle ja venytä nilkkaa (ojenna varpaita). Tunne venytys sääressä.

Pakaralihakset
Istu lattialla jalat koukussa. Vie jalka toisen yli, laita kätesi venytettävän jalan ympäri. Vedä polvea kohti vastakkaista hartiaa. Tunne venytys pakarassa.

Lonkan ulkokierto
Asetu selinmakuulle, polvet koukussa. Laita venytettävän jalan nilkka toisen jalan polven päälle. Tartu käsillä reidestä ja vedä reittä vatsaa kohti. Tunne venytys pakarassa.

Reijo Jylhä
Huippu-urheilukoordinaattori
Lapin urheiluakatemia

torstai 18. lokakuuta 2012

Suksimaan!


Satoi ensi lumen ja tuli pakkasta. Sääennuste näyttää lupaavalta. Rovaniemi on valkoinen.
Sääennusteen mukaan on todennäköistä, että lämpötila pysyy koko viikonlopun ajan nollan alapuolella. Ja jos näin tapahtuu, niin ensi viikon alussa pääsemme aloittamaan lumen levittämisen Ounasvaaralla. Tänä vuonna työskentely alkaa stadionin suunnalta. Tavoitteena on varmistaa ensin stadionin ympärille riittävän laaja alue, että se mahdollistaa ja varmistaa myös marraskuun aikana järjestettävien kilpailujen toiminnot. Samalla se tuo myös mahdollisuuden kuntoilijoille ja nuoremmille lajinharrastajille riittävän helpossa ympäristössä lajin aloittamisen.
Nyt kannattaa viikonlopun aikana kaivaa sukset naftaliinista ja perushuoltaa ne luistojen osalta. On tärkeää, että sukset, joilla hiihtämisen aloittaa, on riittävän helpot hiihtää. Säilötyllä lumella suksen luisto on normaalia talvilunta parempi, joten välineen hiihdettävyys merkitsee enemmän kuin luisto-ominaisuudet onnistuneen hiihtokokemuksen saavuttamiseksi. Sauvojen remmit ja sommat kannattaa myös tarkastaa, ettei ensimmäisillä lenkeillä satu yllätyksiä.
Kun nyt tämän vuoden latu hyödyntää stadionin tasaista aluetta, niin alussa kannattaa jokin verran molemmilla hiihtotavoilla hiihdettäessä tehdä sitä ilman sauvoja. Perinteisellä hiihdettäessä sauvoitta hiihto pakottaa ponnistuksen ajoituksen oikein ja luistelussa yhden suksen tasapaino kehittyy sauvoitta luistelun avulla.   


Seuraa tilanteen kehittymistä osoitteessa www.santasport.fi/ensilumenlatu  ja valmistaudu avaamaan hiihtokautesi ensimmäisten joukossa.
Latua voit tarkastella ensilumenladun webkamerasta. Ensilumentreenipaketit alk. 60 € / hlö / vrk / 2 hh. Omasi voit varata Santasportin Myyntipalvelusta 020 798 4222 tai sales@santasport.fi

Reijo Jylhä
Huippu-urheilukoordinaattori
Lapin Urheiluakatemia

maanantai 15. lokakuuta 2012

Hiihtokausi on aluillaan!


Jo ennen kuin lumella hiihtäminen päästään aloittamaan on hyvä valmistaa elimistöä tulevaan hiihtokauteen ja tarkistaa hiihtovälineet edellisen talven ”jäljiltä”. Elimistön valmistaminen tässä tapauksessa tarkoittaa hiihdossa tarvittavien lihasten totuttelua joko lajisuoritusten esim. rullahiihdon ja – luistelun avulla tai kuntopiirityyppistä lihaskuntoharjoittelua kotona tai kuntosalilla. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota keskivartalon ja käsien lihaksiin, joita luonnostaan käytetään jalkoja vähemmän.

Oikea suoritustekniikka tekee hiihtämisestä helpompaa ja nautittavampaa. Ensimmäinen asia, johon tulisi alussa kiinnittää huomiota, on tasapaino. Yhdellä suksella liu’ut alamäissä molemmilla jaloilla, hyppyjä suksilla, ylipitkiä liukuja hiihtäessä ja oikean liukuasennon hakemiset ovat niitä käytännön harjoitteita, joita jokaisen olisi hyvä kauden alussa ainakin kokeilla ja molemmilla hiihtotavoilla. Kun liukuminen onnistuu hyvin yhdellä suksella, niin siitä on helppo lähteä hakemaan oikeita lähtöasentoja, joiden kautta liike jokaisessa tekniikassa tulisi kulkea.

Perinteisessä vuorohiihdossa lähtöasennossa liukuvan suksen päällä on jalka polvesta suorana.  Ponnistuksen jälkeen toinen jalka taas on hartiasta nilkkaan suorassa linjassa vartalon ollessa kallistunut koko ajan eteenpäin. Tätä voidaan harjoitella hiihtämällä vuorohiihto ylipitkällä liu’ulla ja pysäyttämällä liike ääriasentoon. Potkuttoman tasatyönnön lähtöasennossa paino on tasaisesti molemmilla jaloilla ja päkiöillä. Sivusta päin katsottuna kylkilinja on koko matkalta suora ja hieman eteenpäin kallistunut.

Vapaassa hiihtotavassa voidaan jaottelu tehdä tasamaan ja ylämäen tekniikoiden perusteella. Tasamaalla lähtöasennon kautta kulkeminen edellyttää oikean liukuasennon löytymistä. Paino on aina ja kaikissa tekniikoissa vain yhdellä suksella kerrallaan. Yleisimmin käytetyssä tasamaan tekniikassa 1-potkuisessa luistelussa eli Wassbergissa alkuasento on samankaltainen kuin perinteisen potkuttomassa tasatyönnössä. Ero on vain se, että luistelussa on vain toinen suksi maassa. Ylämäessä käytetyin tekniikka on perusluistelu eli Kuokka. Siinä taas lähtöasennossa lantio on alhaalla polvikulman ollessa lähes 90 astetta. Puristamalla ponnistuksen sivulle ja vaihtamalla painoa koko ajan sukselta toiselle pyritään pitämään molemmat sukset koko ajan tasaisessa liu’ussa.

Tekniikkavinkkien lisäksi voisi olla alkutotuttelun jälkeen luonnollinen seuraava vaihe jatkaa kaikkien hiihtoharjoitusten yhteydessä tasatyöntöprojektia. Aloittamalla riittävän lyhyistä intervalleista, eli tekemällä niin kauan aikaa kuin hyvin jaksaa 10 – 15 minuuttia joka hiihtolenkin yhteydessä tehollista aikaa tasatyöntöä varmistaa koko talven ajan eniten nautinnollisia hiihtokilometrejä.



Reijo Jylhä
Huippu-urheilukoordinaattori
Lapin Urheiluakatemia

torstai 30. elokuuta 2012

Kohti menestystä!


Kun halutaan lisätä osaamisen pääomaa ja on satsattu asiaan voimakkaasti viimeiset vuodet päätoimisten henkilöiden palkkaamisen kautta, niin tulee aika, jolloin kehitystä on haettava uusilla keinoilla. Lapin Urheiluopiston strategia on ollut runsaan viiden viime vuoden aikana edellä mainituilla keinoilla lisätä tekijöiden määrään; henkilökunnan vakinaisessa työsuhteessa olevien määrä on kohonnut vajaasta kolmestakymmenestä yli yhdeksäänkymmeneen ja valmennuskeskuksessa tuo määrä on noussut vajaasta kymmenestä yli kolmeenkymmeneen. Näiltä pohjin lähti liikkeelle Heikki Keskitalon ja Jarmon Riskin aivoituksena työstäminen siitä, kuinka voisimme tässä olemassa olevassa tilanteessa edelleen lisätä Lapin Urheiluopistolla käytössä olevaa ja samalla omaa osaamisen pääomaa. Tämän työskentelyn tuloksena syntyivät menestyksen tekijät resepti. Ja nyt olemme tulleet siihen vaiheeseen, että se on tarjolla kaikkien halukkaiden saatavilla. Mukana menestyksen tekijöinä on yksittäisiä huippuvalmentajia, nykyisiä ja entisiä kansainvälisen tason urheilijoita, nykyisiä urheiluvaikuttajia ja huippu-urheilun tutkimukseen kiinnittyneitä osaajia. Kaikki nämä konseptin tekijät kiinnittyvät jollain tavoin Rovaniemelle, joko entisinä tekijöinä tai hengeltään sopivina. 



Konseptin tavoitteena on kohdata neljä kertaa vuodessa Rovaniemellä kolme eri kohderyhmää: yritysmaailmassa menestystä tavoittelevat, oppilaitosten kouluttajat ja opiskelijat sekä ennen kaikkea urheilijat ja heidän valmentajansa. Osallistujat voivat poimia parhaat palat ainutlaatuisten tähtisparraajien annista. Sparrauspäivien mentoroinnista saa monipuolisia työkaluja menestymisen vaatimuksiin. Ohjelmaan kuuluu yhteisiä ja yksilöityjä treenejä, lajikohtaisia valmennusklinikoita, sekä eri teemojen mukaisia asiantuntijaluentoja.
Nimilista menestyksentekijöistä, jotka tulevat Lapin urheiluopiston ulkopuolelta, on varmasti kaikille tuttu: Jarmo Riski (mm. Virpi Sarasvuon, Aino-Kaisa Saarisen ja Teemu Kattilakosken valmentaja), Seppo Immonen (mm. Valentin Konosen valmentaja), Ismo Hämäläinen (mm. Jukka Keskisalon ja Aino-Kaisa Saarisen valmentaja), Antti Paananen (lentopallo), Jorma Manninen (mm. Hannu Mannisen, Pirjo Murasen, Mona-Liisa Malvalehdon valmentaja), Kari Ylianttila (mm. mäkihypyn Suomen, USA:n ja Japanin päävalmentaja), Tommy Österberg (mm. jääpallomaajoukkueen päävalmentaja), Jukka Ikäläinen (mm. jalkapallon ex-päävalmentaja), Hannu Manninen (mm. ex-huippu-urheilija yhdistetty), Sami Jauhojärvi (mm. huippuhiihtäjä) ja Virpi Sarasvuo (mm. ex-huippuhiihtäjä) 
Näin syksyn kynnyksellä alkava hiihtokausi on jo vahvasti mielessä. Lokakuussa avattava ensilumenlatu käynnistää kauden ja pian on aika korjata kesän harjoittelun ja valmistautumisen hedelmät. Ensilumenladulta aloitat matkasi kohti menestystä.
Menestyksentekijät -sparrauspäivät urheilijoille, yrityksille ja oppilaitoksille: tutustu sisältöihin ja ilmoittaudu mukaan!

Terveisin, Reijo Jylhä
Lapin Urheiluakatemia, huippu-urheilukoordinaattori