Hallitseva keihäänheiton Euroopan mestari Antti Ruuskanen Lapin Urheiluopistolla 26.2.2015

Antti Ruuskasen viime vuosi huipentui Euroopan mestaruuteen ja alkanut vuosi pyörähti käyntiin Etelä-Afrikasta ja jatkuu kotimaan vierailun jälkeen taas ulkomailla leireillen. Napapiirillä urheilijatähti malttoi vierailla kokonaisen päivän osallistuen vierailevana puhujana yrittäjien hyvinvointipäivään Lapin Urheiluopistolla.

Sain tilaisuuden jututtaa Anttia kauden tavoitteista ja tämän hetken meiningeistä yleensäkin kierrellessämme Lapin Urheiluopiston tiloihin tutustuen. Ja juttua riitti!

 

Talvella kilpaileminen jää vähemmälle, mutta ulkomaan leireillä treenaaminen on sitäkin tehokkaampaa. Tämän vuoden tavoitteista mainittakoon se niin lähellä ollut (21cm) Pielaveden ennätys, joka olisi tarkoitus rikkoa tulevana kesänä tai siis "jos vaikka vahingossa". Lisäksi Olympiapronssimitalistia odottavat elokuussa MM-kisat Pekingissä.

Seuraamme liittyivät Lapin Urheiluakatemian valmentajaopiskelijat Sofia ja Joni ja saimme keskusteluumme näkökulmaa myös  nuorten urheilijoiden opiskelusta ja urheiluakatemiatoiminnasta. 

Antti on intohimoinen penkkiurheilija, hän seuraa suomalaislajeja, lajia kuin lajia, joissa suomalaiset ovat edustettuina. Lapin Urheiluopiston harjoitteluolosuhteita hän pitää todella hyvinä ja monipuolisina. Ensilumesta puhuttaessa Antti kertoi kauden ensimmäisen perinteisen tyylin hiihtolenkkinsä päättyneen huonosti sauvan katketessa kesken hiihtolenkin. Hiihtolenkki ei tietenkään päättynyt siihen, vaan jatkui, yhdellä sauvalla. 

Myös Urheiluopiston uudehkot painonnostotilat tekivät vaikutuksen, Antin omassa treeniohjelmassa voimaharjoittelua on kolmisen kertaa viikossa.

Santasport CMS-kuntosalilta löytyi tuttuja laitteita ja harjoitteita, joita Antti suorittaa omassa treeniohjelmassaankin.

Santasport Lapin Urheiluopiston väki toivottaa Antille tsemppiä kauden tavoitteisiin ja toivottavasti saamme hänet tänne Lapin Urheiluopistolle jälleen vierailemaan!

teksti ja kuvat: Sini Yli-Suvanto

sini.yli-suvanto@santasport.fi

 





Landsteden koulutuskuntayhtymän edustajat Lapin Urheiluopistolla 15.-18.2.2015

Landsteden koulutuskuntayhtymän edustajat Hollannista vierailivat Lapin Urheiluopistolla 15.-18.2.2015

Liikunta-alan ja urheilupainotteisen yleiskoulun rehtori Thomas van der Staak, luonto- ja seikkailuliikunnan sekä lumilautailun opettaja Arian van Arkel, liikunnan sekä soveltavan liikunnanopettaja, lentopallovalmentaja Harry van der Brink sekä elämysliikunnanopettaja Doreen Hamer olivat ensimmäistä kertaa Rovaniemellä. Tavoitteina oli tutustua Lapin Urheiluopiston ammatillisen koulutuksen, urheiluakatemian ja valmennuskeskuksen toimintaan sekä muihin Lapin Urheiluopiston palveluihin. Vierailun isäntänä toimi urheiluopiston kv-koordinaattori Markus Memonen. Kyseessä oli vastavierailu Rovaniemen delegaation käytyä ensin tutustumassa Landsteden toimintaan marraskuussa 2014 Lapin Urheiluopiston rehtori Ritva Pekkalan johdolla.

Vierailijat tutustuivat Lapin Urheiluopiston toimintaan opettajiemme Harri Turpan, Sari Bergman-Hartikaisen, Timo Kalmakosken sekä huippu-urheiluakatemiakoordinaattori Juuso Toivolan ja valmennuskeskuspäällikkö Mikko Pohjolan johdolla, unohtamatta Luonto- ja seikkailuliikunnan opettaja Oula-Matti Peltosta. Ohjelmassa oli tutustumista ulkoilma-aktiviteetteihin turvallisuuskysymyksineen sekä aktiivista liikkumista toimintaympäristössämme mm. lasketellen ja hiihtäen. Pääsivätpä vierailijat testaamaan kalaonneaankin pilkillä, minne matka kävi potkukelkkaillen.

Vierailun aikana selvisi, että koulutusorganisaatioilla Napapiirillä ja Hollannissa on paljon yhteistä. Vuorovaikutuksessa löytyi erittäin hyvä pohja keskustelulle ja kaikkien osa-alueiden kehittämiselle analysoimalla, miten kumpikin ajattelee ja toimii. Hollannissakin on tuloillaan ammatillisen koulutuksen tutkintouudistus, joka on hyvin lähellä suomalaista ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä (TUTKE). Hollannissa valtakunnan tason ohjaus ja seuranta on erittäin tiukkaa: säännölliset tarkastajakäynnit ja tuloksellisuuden seuranta johtavat voimakkaaseen reagointiin, mikäli havaitaan, etteivät suunnitellut tavoitteet ole täyttymässä.

Jatkosuunnitelmiin kuuluvat vierailut Landstedessä urheiluopiston valmentajien ja opettajien toimesta. Myös opiskelijavaihtoa suunnitellaan jo lähitulevaisuuteen, esimerkiksi jonkun akatemiaopiskelijan toimesta. Huippu-urheilu on Landstedessä vahvasti läsnä, joten akatemiaurheilijan on mahdollista saada erittäin ammattitaitoista  huippuvalmennusta tietyissä lajeissa. Lisäksi Landsteden toiminnassa halutaan tuoda esille ja painottaa sosiaalista ulottuvuutta ja korostaa vuorovaikutustaitoja kaikessa toiminnassa.   

Kuva: Markus Memonen   



Lapin Urheiluopistolla keskusteltiin monialaisesti liikunnasta ja huippu-urheilusta

Lapin Urheiluopistolla tarkasteltiin Olympiakomitean ja Rovaniemen liikunnallisen yhteistyön mahdollisuuksia 28.-29.1.2015.

Mukana Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön johtajan Mika Kojonkosken, Urheiluakatemiajohtaja Markus Kalmarin, Urheiluakatemiaohjelman valmennuspäällikkö Antti Paanasen sekä osaamisohjelman johtaja Sami Kalajan lisäksi oli Lapin Urheiluakatemian oppilaitosten edustajia ja valmentajia huippu-urheiluakatemiakoordinaattori Juuso Toivolan johdolla. Erityisen monipuolisen ja useita näkökulmia sisältävän keskustelusta teki paikallisen yrityskentän sekä Rovaniemen kaupungin edustajien läsnäolo.

Työpajoissa pohdittiin ryhmissä niin huippu-urheilun mutta myös eri ikäisten kohderyhmien, lapset, nuoret, aikuiset ja ikäihmiset, liikkumistottumuksia etenkin terveyden edistämisen näkökulmasta.

Lasten liikkumistottumuksiin työryhmät kaavailivat mm. arkiliikunnan ja omaehtoisen liikkumisen lisäämistä perheen kanssa. Marjojen poimiminen ja monipuolinen luonnossa liikkuminen eri vuodenaikoina haluttiin nostaa uudenlaiseen arvostukseen. Kaiken kaikkiaan vanhempien kasvatuksellinen vastuu ulottuisi vahvemmin myös liikkumisen opettamiseen. Yhtä mieltä oltiin myös siitä, että kouluissa liikunnan määrää tulisi lisätä.

Nuorten kohderyhmässä tavoitteeksi asetettiin, että jokainen nuori saataisiin liikkumaan ja voimaan hyvin. Liikuntapaikat tulisivat olla helposti saavutettavissa olevia matalan kynnyksen toiminnan ympäristöjä. Millainen on nuoren täydellinen liikuntaviikko? Liikkumiseen halutaan kannustaa niin koulussa kuin vapaa-ajallakin, myös perheen kesken sekä perheille suunnatuissa tapahtumissa. Nuorten elämässä esikuvilla on huomattava merkitys innostuksen nostajina. 

Aikuiset tulisi saada aktivoitumaan mm. työolosuhteita kehittämällä, mutta myös yhteisten vapaa-ajan liikkumispaikkojen avulla ja liikunnallista asennetta edistämällä. Yhteisliikuntapaikoissa aikuiset ja lapset liikkuvat samoissa tiloissa yhdessä ja erikseen. Sukupolvien välinen yhdessätekeminen korostuu ja siihen halutaan kannustaa hyvistä kokemuksista tiedottamalla.
      

Ikäihmisten kohdalla nähtiin, että järjestötoimintaa tulisi edelleen lisätä ja kehittää tuomalla ikäihmisten toimintaan liikunnallisia elementtejä. Liikuntaneuvonta tulisi olla osa perus-terveydenhuoltoa. Liikuntapaikkojen ja -ryhmien saavuttaminen tulee tehdä helpoksi ja houkuttelevaksi ja kannustaa itsenäiseen arjessa suoriutumiseen liikkumalla kotona, pihalla ja lähimaastossa. Jälleen korostettiin sukupolvien välistä yhdessätekemistä ns. elämänkaariliikunta-paikoilla ja esiin tuli myös ikäihmisten elämänkokemuksen kunnioittaminen.

Liikuntateknologia leikin ja pelillisyyden muodoissaan nähtiin vielä melko hyödyntämättömänä mahdollisuutena liikkumiseen aktivoijana kaikissa kohderyhmissä. Erilaiset teknologiset konseptit voisivat toimia apuvälineinä arkiliikuntamuotojen houkuttelevuuden lisäämiseksi nykyajassa.

Huippu-urheilussa haluttiin nostaa esille idolien merkitystä. Kilpaurheilija on esikuva, joka edustaa tervehenkistä harrastusta, jolle on aikuisten, vanhempien, perheiden hyväksyntä. Menestyvät urheilijat vierailisivat mm. kouluissa välittäen viestiä ja kannustaen liikkumaan ja harrastamaan. Kilpaurheilussa vaikuttavuutta lisää liikuntalajit yhdistävä yhteistyö. Määrä luo laatua.     

Teksti ja kuvat: Sini Yli-Suvanto

sini.yli-suvanto@santasport.fi

Liikunnalla kohti kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia - hanke haastaa diabetesta sairastavat ja riskiryhmään kuuluvat liikuntaharrastusten pariin

Santasport Lapin Urheiluopistolla alkoi tammikuussa 2015 Diabeteksen ehkäisemiseen keskittyvä opintosetelihanke ”Hyvinvoinnin avaimet - kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia jo ensi askeleista alkaen”. Hanke kestää koko kevään toukokuun 2015 loppuun asti. Toimintaa rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. Projektin tavoitteena on diabetesta sairastavien ja riskiryhmään kuuluvien liikuntaharrastusten aktivoiminen ja terveellisten elämäntapojen oppiminen. 

Hankkeen ensimmäisenä kohderyhmänä ovat diabeteksen sairastumiseen suuressa riskiryhmässä olevat ylipainoiset lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. Toisena kohderyhmänä ovat perheet, joissa toinen tai molemmat vanhemmat ovat sairastuneita. Näissä tapauksissa myös lapset ovat erittäin suuressa riskiryhmässä. Kolmantena kohderyhmänä ovat odottavat äidit, joilla on riski sairastua diabetekseen. Tavoitteena on odottavien äitien raskausajan diabeteksen entistä tehokkaampi ehkäisy ja hoito, mikä vähentää olennaisesti myös lasten ja nuorten sairastumisriskiä.

Suomessa lasten diabetes on yleisempää kuin missään muualla maailmassa. Nuoruusajan (alle 40 v.) 1. tyypin diabetesta sairastaa 40 000 suomalaista ja aikuisiän (yli 40 v.) 2. tyypin diabetesta sairastaa 250 000 suomalaista. Lisäksi arviolta 200 000 ihmisen arvioidaan sairastavan 2. tyypin diabetesta tietämättään. Riski sairastua tyypin 2. diabetekseen on 40 % jos toisella vanhemmista on 2. tyypin diabetes. Jos molemmilla vanhemmilla on sairaus, niin riski on jo 70 %. Useat tutkimukset osoittavat, että 2. tyypin diabetesta voidaan ehkäistä tai viivyttää ravintotottumuksia muuttamalla ja liikuntaa lisäämällä. Lievimpien tautimuotojen osalta on mahdollista päästä jopa takaisin verensokerin normaalialueelle elintapoja muuttamalla terveellisempään suuntaan. Joskus tarvitaan myös kielteisesti vaikuttavien tapojen karsimista.

Tutkimusten mukaan raskausajan diabetekseen sairastuneilla odottavilla äideillä on erittäin korkea riski sairastua 2. tyypin diabetekseen myöhemmin. Tämän tiedon jakaminen raskauden alkuvaiheessa on erityisen tärkeää. Noin puolella raskaana olevista naisista Suomessa on raskausajan diabetekseen liittyviä riskitekijöitä. Äidin raskausajan diabetes voi vaikuttaa vauvan kokoon ja altistaa äidin myöhemmin puhkeavalle tyypin 1. tai 2. diabetekselle.

Hankkeen kohderyhminä ovat:

• Ylipainoiset lapset – ”Sporttia elämään!” 
• Odottavat äidit – ”Liiku elämäsi tärkeimmät kuukaudet”  
• Riskiryhmään kuuluvat perheet – ”Terveisiä perheestä!”

Hankkeen vastaava liikunnan-
ohjaaja Teemu Vallenius

Tarkoituksenamme on järjestää OKM:n tukemana liikuntakerhoja lapsille ja odottaville äideille, sekä liikunnallisia perheleirejä urheiluopistolla. Lasten ja odottavien äitien liikuntakerhot starttaavat mahdollisuuksien mukaan helmikuun alussa (vko 6) ja kestävät toukokuun loppuun (vko 22). Ryhmät olisivat maanantaisin ja keskiviikko iltapäivisin. Perheiden viikonloppuleirejä on suunnitteilla järjestää kahdesti kevään aikana. Toinen leiri olisi maaliskuussa ja toinen toukokuussa.

Liikuntakerhoissa on tarjolla kaikille sopivia liikuntalajikokeiluja. Lapsien ryhmässä ohjelmassa on muun muassa: yhteisiä tutustumisleikkejä, rentoja pallopelejä, kuntosaliharjoitteluun sekä ryhmäliikuntamuotoihin tutustumista ja erilaisia leikkimielisiä kisailuja. Odottavien äitien ryhmässä ohjelmassa on muun muassa: hauskoja yhteisiä ryhmäytymisleikkejä, monipuolisesti erilaisia ryhmäliikuntatunteja sekä kuntosaliharjoittelun perusteita.

Perheiden viikonloppuleireillä opitaan hyödyllistä tietoa omasta hyvinvoinnista ja ravinnon ja liikunnan vaikutuksesta terveyteen asiantuntijaluennoilla. Lisäksi viikonloppulomilla liikutaan rennosti yhdessä perheen kanssa myös muihin perheisiin tutustuen.

Lisätietoja voi kysyä sähköpostitse Teemu Valleniukselta osoitteesta: teemu.vallenius(at)santasport.fi

Tervetuloa mukaan liikkumaan rennolla asenteella!

Sporttia elämään -ryhmään ilmoittautuminen

Varhaisen lapsuusvaiheen uimaopetusmalli

Vuonna 2010 Santasport Lapin Urheiluopistolla aloitettiin uimaopetuksen kehitystyö, jonka välietappi koettiin marraskuussa aiheesta kirjoitetun opinnäytetyön julkaisun muodossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uusi ja nykyaikaa palveleva uimaopetusmalli 0-6 -vuotiaille lapsille. Tästä ikävaiheesta käytetään myös määritelmää varhainen lapsuusvaihe. Opinnäytetyön tarkoituksena oli hakea tietoa 0-6 -vuotiaan lapsen kyvystä oppia uimaan vapaauintia. Uuden uimaopetusmallin avulla pyritään luomaan uusia käsityksiä lasten uimaopetuksesta, sekä herättämään keskustelua uimaopetuksen aloitusiästä ja opetussisällöistä.

Varhaisessa lapsuusvaiheessa aloitettu uimaopetus tukee lapsen fyysistä, sosiaalista ja kognitiivista kehitystä. Näiden lisäksi se myös mahdollistaa varhaisen lapsuusvaiheen ominaisuuksien hyödyntämisen oppimisessa. Näitä ominaisuuksia ovat muun muassa ennakkoluulottomuus ja rentous taidon oppimisessa. Nämä ominaisuudet ovat molemmat tärkeitä uimataidon oppimisessa ja niiden avulla hankittujen vahvojen perustaitojen on tarkoitus palvella lasta läpi elämän, on kyse sitten uinnin harrastajasta tai uimakoululaisesta.

Lasten uimataidon ja vesiturvallisuuden lisäämisen ohella uimaopetusmallin pyrkimys on täydentää aiempia Suomessa tehtyjä uinnin kehitystöitä, kuten Huippu-urheilun muutos-projektin yhteydessä luotua kilpauimarin polkua. Uimaopetuksella ja uintivalmennuksella on paljon yhtymäkohtia ja jokaisen lapsen polun alku on samanlainen. Osalla polku vie kilpauinnin pariin, toisilla taas ei. Uimataidon oppiminen on silti yhtä tärkeä molemmissa poluissa. Uimaopetuksen kehittäminen on kansallisesti ja kansainvälisesti hyvin tärkeää lasten taidokkuuden ja vesiturvallisuuden vuoksi. Opinnäytetyön aihe on tällä hetkellä ajankohtainen ja aiheesta tulisi tehdä lisää tutkimuksia, jotta voisimme ymmärtää paremmin uimataidon oppimista ja vesiturvallisuuden kehittymistä.  

Uimataidon oppiminen varhaisessa lapsuusvaiheessa

Uintiharjoittelun vaikutuksia lapsen kokonaisvaltaiseen kehitykseen on tutkittu kansainvälisissä tutkimuksissa vuodesta 1935, mutta silti tutkimustietoa on saatavilla vähäisesti. Tutkimustieto auttaa ymmärtämään uimataidon oppimista ja vesiturvallisuuden kehittymistä paremmin. Lisääntynyt ymmärrys auttaa vesiliikunnan ammattialaisia uimaopetuksen kehitystyössä.

Suoritettujen tutkimusten avulla on selvitetty varhaisen lapsuusvaiheen oppimisen vaikutuksia taidon hallitsemiseen, hukkumisriskin vähenemiseen ja lapsen kokonaisvaltaiseen kehitykseen. Tutkimustulokset osoittavat paljon positiivisia vaikutuksia edellä mainittuihin osa-alueisiin, joten uimaopetuksen aloittamista voidaan suositella jopa vuoden ikäisille lapsille.  

Kuva 1. 2-3 -vuotiaiden ryhmässä opetellaan taitoja vanhemman kanssa erisyvyisissä altaissa.

Opinnäytetyön vaiheet

Uuden uimaopetusmallin lähtökohtana käytettiin Santasport, Lapin Urheiluopistolle aiemmin kehitettyä uimaopetusmallia, sekä varhaisen lapsuusvaiheen uimaopetukseen liittyviä tutkimustuloksia ja kirjallisuutta. Näiden lisäksi vertailukohtia haettiin myös ulkomaisista uimaopetusmalleista. Opinnäytetyöprosessissa uimaopetusmallia kehitettiin Demingin laatuympyrän mukaan. Kehitystyö tapahtui kahdessa uimakoulujaksossa, joissa kehityksen tueksi kerättiin tietoa tapaustutkimuksen avulla havainnointi ja päiväkirja menetelmillä.

Havainnoinnissa tarkasteltiin uimakouluun osallistuvien lasten kykyä oppia tavoitteiksi asetettuja taitoja ja uimaopettajien kirjoittamista päiväkirjoista haettiin tukea ja selityksiä havainnoinnin tuloksille. Uimaopetusmallin kaikilla ikäryhmillä on seitsemän taidon pääkohtaa ja pääkohdat sisältävät 3-4 alakohtaa. Jokaisesta taidon pääkohdasta nimettiin yksi alakohta tavoitteeksi. Nämä tavoitteet näkyvät uimaopetusmallissa tummennettuina. Lapset saavuttivat tavoitetaitoja nousujohteisesti ikäryhmien välillä. Ensimmäisessä uimakoulujaksossa 2-3 -vuotiaat saavuttivat 35,7 %:n osuuden taidoista, 4-5 -vuotiaat 75,4 %:n osuuden ja 5-6 -vuotiaat 91,7 %:n osuuden. Toisessa uimakoulujaksossa 2-3 -vuotiaat saavuttivat 38 %:n osuuden taidoista, 4-5 -vuotiaat 50 %:n osuuden ja 5-6 -vuotiaat 100 %:n osuuden.

Uimaopetusmallin luomisessa tavoiteltiin loogista ja yksinkertaista kokonaisuutta, jossa taidon oppiminen on keskiössä. Uuden mallin mukaan oppiminen on suoraviivaista ja se sisältää mahdollisimman vähän välimalleja, kuten alkeisuintityylejä. Yksinkertaisella rakenteella pyritään varmistamaan lapselle nautinnollinen ja helppo oppimispolku, sekä uimakoulun hyvä hyötysuhde sijoitettuun rahaan verrattuna.

Uusi uimaopetusmalli

Uimaopetusmalli määrittää toiminnan sisällön sekä tavoitteet, joten sen keskeisen roolin vuoksi on tärkeää, että uimaopetusmalli on ajan tasalla. Tarkasteltavia asioita ajantasaisuuden määrittämiseksi ovat opetusryhmien koko ja ikäryhmät, opetukselliset pääteemat ja niiden alaiset taidot.

Luotu uimaopetusmalli rakentui kolmivaiheiseksi. Ikäryhmät muodostuivat 2-3 -vuotiaista, 4-5 -vuotiaista ja 5-6 -vuotiaista. 2-3 -vuotiaiden ryhmän tavoitteena on veteen tutustuminen, vesielementin luominen turvalliseksi oppimisympäristöksi, lapsen omatoiminen liikkuminen veden eri syvyyksissä, sekä kellumisen, liukumisen ja potkujen hahmottaminen. Lapsi osallistuu 2-3 -vuotiaiden ryhmään oman vanhempansa kanssa. Oppimisympäristöt vaihtelevat rinnansyvyisen ja uintisyvyisen veden välillä. 4-5 -vuotiaiden ryhmän tavoitteissa eroavaisuuden aiempaan ryhmään huomaa taitojen painotuksessa kohti uintisyvyistä vettä. Uimakoululaiset käyvät totuttautumassa uintisyvyiseen veteen, eli pyrkimyksenä on luoda uintisyvyisestä vedestä luonnollinen oppimisympäristö. Luonnollisuus ja rentous vedessä edesauttavat lasta kehittymään uimataidossa ja sitä kautta edistämään vesiturvallisuutta. 5-6 -vuotiaiden ryhmässä lapselle aiemmin kehitettyä vahvaa perustaitavuutta hyödynnetään uinnin lajitaitojen oppimisessa. Toiminnan tarkoitus on kehittää osallistujien uimataitoa vesitaitavuuden ja uintitekniikoiden muodossa. Aiempiin ryhmiin verrattuna taitojen alakohdissa sukelletaan syvemmälle, liikutaan pidemmälle, hypitään vaikeampia hyppyjä ja opitaan uintitekniikoita.

Kuva 2. Uintialustat mahdollistavat jo 4 vuotiaan lapsen siirtymisen uintisyvyiseen oppimisympäristöön.

Oppimisympäristö siirtyy vaiheittain uintisyvyiseen veteen. Uintisyvyisellä vedellä pyritään takaamaan taitojen laaja kehittyminen. Lapset oppivat toimimaan vedessä ja hyödyntämään ympäristöä jossa heidän jalat eivät yllä pohjaan. Uintisyvyinen oppimisympäristö luodaan lapsille turvalliseksi uintialustoilla (kuva 3), jolloin uimakoululaisten jalat yltävät pohjaan ja alustojen avulla voidaan rytmittää lasten lepohetkiä asettamalla niitä eri etäisyyksille. Valinta uintisyvyisestä vedestä on tehty tietoisesti tarkoituksena edistää lasten uimataitoa ja lisätä heidän vesiturvallisuutta entisestään. 

Kuva 3. 5-6 -vuotiaana lapset opettelevat uimataitoa turvallisesti uintialustojen avulla.

Yksi uimaopetusmallin keskeisimmistä tavoitteista on, että lapsi oppii tulevaisuuden kannalta tärkeitä taitoja ennen kouluikää. Opinnäytetyöprosessissa luotu malli on ollut käytössä tämän syksyn ja olemme pystyneet havainnoimaan, että tämän tavoitteen osalta malli toimii ja se osoittaa lasten uimataidon kehitystä tarkastelevat tutkimukset todeksi. Opinnäytetyönä suoritettu uimaopetusmallin luomisprosessi onnistui täydellisesti huomioiden aikaresurssit. Luotu malli kaipaa jatkokehitystä, jota mallin osalta on jo jatkettukin.

Teksti:
Jukka Shemeikka
Lapland University of Applied Sciences - Social Services, Health and Sports
Master’s Thesis
Commissioned by Santasport – Lapland Sports Institute

Senioreiden Tsemppipäivät Santasportissa

Syksyn aikana Santasportissa järjestetään kerran kuukaudessa kiireetön ja virikkeellinen päivä Senioreiden Tsemppipäivien merkeissä yhteistyössä Lapin kesäyliopiston kanssa. Päivän aikana osallistujat saavat käytännön vinkkejä ja eväitä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, omasta toimintakyvystä huolehtimiseen sekä arjessa selviämiseen.

Jokaiselle kuukaudelle on oma teemansa, jonka ympärille päivä on rakennettu. Pääteeman lisäksi jokainen tsemppipäivä pitää sisällään monipuolista liikuntaa ja kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäviä asioita.

Syyskuussa Taiteiltiin tasapainoista elämää, lokakuussa haettiin Ravinnosta puhtia päivään, marraskuussa (5.11.2014) etsitään – Lihaskuntoa rangan tueksi ja joulukuussa (3.12.2014) muistellaan kuinka – Vesi on vanhin voitehista.

Tsemppipäivien tarkoitus on jakaa kokonaisvaltaisesti tietoa keskittyen aina yhteen teemaan kerrallaan. Jokainen Tsemppipäivä aloitetaan kevyesti värikkään välipalan kera ennen liikuntalajeihin tutustumista. Päivän aikana osallistujat pääsevät tutustumaan erilaisiin liikuntamuotoihin ja saavat myös vinkkejä siihen, kuinka voivat sisällyttää harjoitukset oman arkensa keskelle. Tsemppipäivän aikana kuullaan myös asiantuntijaluento, joka tukee päivän teemaa. Välipala, ruokailu ja päiväkahvit ovat huomioitu päivään mukaan, jotta jokainen jaksaa iloisella mielellä liikkua ja ottaa päivän annista kaiken irti.

Syyskuun tsemppipäivä sai iloisen vastaanoton ja osallistujat olivat todella tyytyväisiä päivän antiin. Päivän aikana tutustuttiin mm. uusiin ihmisiin sekä uuteen liikuntaympäristöön.

Tsemppipäivät ovat aina keskiviikkoisin. Ohjelma alkaa klo 8.30 ja päättyy iltapäivällä klo 16.00. Päivään sisältyy lämmin ateria, välipala sekä päiväkahvit. Tarkempia ohjelmasisältöjä löytyy Santasportin sivuilta http://santasport.fi/senioreille Tulethan sinäkin kuulemaan lisää terveyttä ja hyvinvointia edistävistä asioista!

Tervetuloa mukaan yksin tai yhdessä, ikään tai kuntoon katsomatta!

Suorituskyvyn optimointi - Olli Sovijärvi

Santasport Lapin Urheiluopistolla on tänä vuonna saatu nauttia korkeatasoisista asiantuntijaluennoista. Tähän sarjaan lukeutuu myös lauantaina 13.9.2014 CrossFit Santasportin vieraana luennoinut Olli Sovijärvi aiheenaan suorituskyvyn optimointi.

Vuodesta 2006 lääkärinä toiminut Sovijärvi harjoittaa funktionaalista lääketiedettä, jossa ihminen nähdään kokonaisuutena. Etenkin ravitsemuksen merkitys terveydelle kiinnostaa häntä suuresti. Olli liikkuu itse aktiivisesti CrossFit-urheilun parissa, joten mielenkiinto suorituskyvyn optimointia kohtaan on myös henkilökohtaista. 

Optimaalinen ruokavalio on jokaisella henkilökohtainen

Perusohjenuorana terveelliseen ruokavalioon voi käyttää ajatusta ”Maksimoi ravinteet, minimoi toksiinit”. Ruoan ravintopitoisuuteen vaikuttaa monta tuotannollista seikkaa kuten eläinten geeniperimä ja niiden syömä ravinto sekä kasvisten kasvumaaperä. Tehotuotanto heikentää ruoan ravintopitoisuutta, kun taas luomu- ja lähituotanto parantavat todennäköisyyttä korkeaan ravintopitoisuuteen. Toksiinit ovat varsinaisten myrkkyjen lisäksi mm. viljojen ja palkokasvien sisältämiä antiravinteita, joita kasvi on kehittänyt puolustuksekseen - ettei tulisi syödyksi. Toksiinit aiheuttavat usein yliherkkyyttä sekä kroonisia suolisto-oireita, joita saattaa vuosia samanlaisena pysyneen ruokavalionsa vuoksi pitää normaaleina. Ollin mukaan ruokavaliossa kaikkein tärkeintä kuitenkin on kokeilla, mikä sopii omalle keholle.

Käsitys terveellisestä ruoasta on muuttunut viime vuosina radikaalisti. Pölyttyneet ravintosuositukset sekä luokitukset kuten ”kovat rasvat” ja ”punainen liha” saavat positiivisemman vastaanoton, kun ruoan nimen sijaan keskitytäänkin siihen, miten ruoka on tuotettu. Voi, rasvat ja ns. punainen liha vapautuvat huonosta maineestaan kun tuotantoeläimet saavat laiduntaa vapaasti ja syödä lajille luontaista ravintoa. Jos taas lehmälle syötetään geenimanipuloitua soijaa, ovat terveysriskit sekä eläimelle että sen syöjälle huomattavia. Elimistö tarvitsee rasvoja, joista esimerkiksi kookosöljy ja voi ovat huomattavasti terveellisempi vaihtoehto kuin pitkälle prosessoidut kasvirasvat kuten rypsi ja rapsi. Rasvoissa kuten muussakin ruoassa kannattaa kiinnittää huomiota tuotantoketjun pituuteen. Mitä lyhyempi, sen parempi.

Vilja ja maitotuotteiden roolia ruokavaliossa Sovijärvi tarkastelee kriittisesti. Ne aiheuttavat monelle terveyshaittoja ilman, että oireita osaisi edes yhdistää ruokavalioon. Nivelsäryt, ihottumat, ylähengitysteiden tulehdukset ja ilmavaivat ovat kaikki oireita, joista pääsee usein eroon karsimalla ruokavaliostaan vilja- ja maitotuotteet. Ne tulisi korvata monipuolisilla ja värikkäillä kasviksilla sekä merenelävillä. Jokaisen kannattaisikin kokeille muutosta edes kuukauden verran, jolloin mahdollisen eron ehtii jo huomata.

Sovijärven esittämät ruokavalion perusteesit sotivat paikoin merkittävästikin perinteisiä ravintosuosituksia vastaan. Radikaalia muutosta kulttuurillisesti omaksuttuun ruokavalioon kannattaa pohtia myös muuttuneen ympäristön tilan sekä evoluution kannalta. Suomalaisten geeniperimä on Euroopan muihin kansoihin verrattuna kaikista lähimpänä metsästäjä-keräilijäheimoja, jolloin kehollemme luonnollista ravintoa ovat esimerkiksi riista, sienet ja marjat. Jos verrataan suolistoamme Etelä-Euroopan viljelijäkansoihin, siedämme me huomattavasi heikommin erilaisia viljoja kuten vehnää. Myös maaperä on tehotuotannon jäljiltä nykyään ravintoköyhempää kuin vaikka 100 vuotta sitten.

Harjoittelun jaksotus

Kehittävä harjoittelu vaatii hyvän ohjelmoinnin, jossa pitkän aikavälin makrosyklit ja lyhyemmät, esimerkiksi 4 viikon mittaiset mikrosyklit on suunniteltu nousujohteiseksi omien tavoitteiden mukaan.

Esimerkiksi crosstraining-tyyppisessä harjoittelussa halutaan usein tehdä kaikkea koko ajan. Koska kaikkea ei voi kehittää samanaikaisesti, tulee ohjelmoinnissa keskittyä aina yhteen kehitettävään osa-alueeseen kerrallaan. Tämän takia mm. CrossFit Santasport pyrkii tehokkaaseen ja huolellisesti suunniteltuun ohjelmointiin, jolloin keskitytään aina tietyn osa-alueen (nopeuden, voiman, kestävyyden tms.) kehittämiseen kerrallaan. Taustalla ylläpidetään muita osa-alueita kevyempinä harjoituksina.

Lepopäivät ja kevyemmät viikot ovat kehityksen edellytys. Olli suosittelee rytmiä, jossa kolme viikkoa treenataan kovaa ja sen jälkeen yksi kevyemmin. Palauttavat harjoitukset ja lepopäivät joka viikko korjaavat lihaksia ja mahdollistavat kehityksen.

Koska treenaaminen kuormittaa myös hermostoa, on tärkeää vaihdella harjoitteiden pituuksia ja intensiteettiä. Hermoston palautumiseen menee enemmän aikaa kuin lihasten. Hermoston tilaa voi testata esimerkiksi räjähtävän voiman kautta asettamalla itselleen tavoitekorkeuden, johon levänneenä yltää hypätä. Väsyneellä hermostolla hyppy ei nouse yhtä korkealle.

Kehonhuoltoon ja liikkuvuuden parantamiseen Olli neuvoo seuraavan listan:

1. Jäähdyttely/loppuverryttely treenin jälkeen poistaa maitohapot lihaksesta ja helpottaa palautumista.
2. ”Foam rollaus” avaa lihaskalvoja, ja liikkeen kautta venyttely avaa lihaksia haittaamatta kuitenkaan voimaharjoittelua. Sovijärvi ei itse tee staattisia venytyksiä enää juuri lainkaan, vaan kaikki liikkuvuusharjoitteet ovat dynaamisia.
3. Mobilisointiharjoitteet parantavat lihasten ja nivelten liikkuvuutta
4. Infrapunasaunassa lämpösäteet pääsevät suoraan lihakseen ja edesauttavat palautumista ja aineenvaihduntaa
5. Palauttava liike seuraavana päivänä parantaa verenkiertoa lihaksessa, jolloin kuona-aineiden poistuminen lihaksesta nopeutuu
6. Manuaalinen terapia kuten fysioterapia, osteopatia, akupunktio tai hieronta 1 - 2 krt/kk
7. Jääkylvyt muutamasta sekunnista muutamaan minuuttiin käynnistävät palautumisen nopeammin vilkastuttamalla verenkiertoa ja aineenvaihduntaa

Myös treenin aikana, sarjojen välillä voi auttaa kroppaa palautumaan muutamalla yksinkertaisella kikalla: rauhoita hengitys, tyhjennä mieli, optimoi tauotus pitkissä suorituksissa ja huolehdi riittävästä nesteytyksestä. Juomapulloon voi lisätä ½ tl suolaa pitämään huolta elimistön suolatasapainosta.

Mentaalinen kapasiteetti ja stressinhallinta

Suorituskykyyn vaikuttaa oleellisesti myös mieli. Mielenhallintaa voi kehittää monin eri tavoin, mutta yksinkertaistettuna suoritukseen voi vaikuttaa seuraavilla asioilla
- Visualisaatio: Näe mielessäsi onnistunut suoritus. Jos pelkäät epäonnistumista ja näet jo sielusi silmin, kuinka liike tai nosto menee pieleen, tulee se myös menemään. Anna aivoillesi mielikuva onnistuneesta suorituksesta, jolloin onnistumiseen on mahdollisuus.
- Toisto-patternit: Harjoita mielesi toistamaan positiivisia ajatuskuvioita - harjoittelun myötä mielesi oppii ajattelemaan oikealla tavalla.
 - Sisäinen itsekeskustelu: ”En pysty” vs. ”Pystyn!”
- Mentaaliset blokit: Saatat ajatella, että esim. 100 kg on joku maaginen saavuttamaton raja, tai toistosarjat on hyvä lopettaa tasalukuun. Poista harjoitteluasi haittaavat kuvitteelliset rajoitukset mielestäsi.

Stressi heikentää niin henkistä kuin fyysistäkin jaksamista. Stressiä voi hallita nukkumalla tarpeeksi ja syömällä hyvin, mutta myös tietyt ravintoaineet auttavat taistelussa stressiä vastaan.
1. L-teaniini on mm. vihreässä teessä esiintyvä aminohappo, jolla on stressiä vähentävä ja oppimiskykyä parantava vaikutus.
2. Magnesium on tärkeä kivennäisaine jolla on mm. lihaksia rentouttava vaikutus. Magnesiumia ei saa yleensä ravinnosta tarpeeksi, ja sen puutos onkin Suomessa hyvin yleistä.
3. Ruusujuuri on adaptogeeni, eli se auttaa kehoa sopeutumaan stressiin.
4. Lakkakääpä eli Reishi on kiinassa pitkään käytetty adaptogeeni, jolla on todettu olevan lukuisia terveysvaikutuksia. Reishiä voi hankkia esimerkiksi uutteena luontaistuotekaupoista.

Myös piikkimatto on hyvä keino ehkäistä ja hoitaa stressiä. Olli kertoo itsekin makaavansa piikkimatolla aina ennen nukkumaanmenoa.

Lue lisää ja seuraa Ollia!

Lisää asiaa ruokavaliosta, unesta ja mielestä voit lukea Ollin ja kumppaneiden kirjasarjasta Biohakkerin käsikirja (Jaakko Halmetoja, Olli Sovijärvi, Teemu Arina).

Lisätiedot osoitteessa: biohakkerit.fi/
Sivuilta löytyy myös podcasteja, blogi ja paljon muuta kiinnostavaa.