Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste huippu-urheilu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste huippu-urheilu. Näytä kaikki tekstit

perjantai 27. helmikuuta 2015

Hallitseva keihäänheiton Euroopan mestari Antti Ruuskanen Lapin Urheiluopistolla 26.2.2015


Antti Ruuskasen viime vuosi huipentui Euroopan mestaruuteen ja alkanut vuosi pyörähti käyntiin Etelä-Afrikasta ja jatkuu kotimaan vierailun jälkeen taas ulkomailla leireillen. Napapiirillä urheilijatähti malttoi vierailla kokonaisen päivän osallistuen vierailevana puhujana yrittäjien hyvinvointipäivään Lapin Urheiluopistolla.

Sain tilaisuuden jututtaa Anttia kauden tavoitteista ja tämän hetken meiningeistä yleensäkin kierrellessämme Lapin Urheiluopiston tiloihin tutustuen. Ja juttua riitti!
 
Talvella kilpaileminen jää vähemmälle, mutta ulkomaan leireillä treenaaminen on sitäkin tehokkaampaa. Tämän vuoden tavoitteista mainittakoon se niin lähellä ollut (21cm) Pielaveden ennätys, joka olisi tarkoitus rikkoa tulevana kesänä tai siis "jos vaikka vahingossa". Lisäksi Olympiapronssimitalistia odottavat elokuussa MM-kisat Pekingissä.


Seuraamme liittyivät Lapin Urheiluakatemian valmentajaopiskelijat Sofia ja Joni ja saimme keskusteluumme näkökulmaa myös  nuorten urheilijoiden opiskelusta ja urheiluakatemiatoiminnasta. 

Antti on intohimoinen penkkiurheilija, hän seuraa suomalaislajeja, lajia kuin lajia, joissa suomalaiset ovat edustettuina. Lapin Urheiluopiston harjoitteluolosuhteita hän pitää todella hyvinä ja monipuolisina. Ensilumesta puhuttaessa Antti kertoi kauden ensimmäisen perinteisen tyylin hiihtolenkkinsä päättyneen huonosti sauvan katketessa kesken hiihtolenkin. Hiihtolenkki ei tietenkään päättynyt siihen, vaan jatkui, yhdellä sauvalla. 

Myös Urheiluopiston uudehkot painonnostotilat tekivät vaikutuksen, Antin omassa treeniohjelmassa voimaharjoittelua on kolmisen kertaa viikossa.

Santasport CMS-kuntosalilta löytyi tuttuja laitteita ja harjoitteita, joita Antti suorittaa omassa treeniohjelmassaankin.


Santasport Lapin Urheiluopiston väki toivottaa Antille tsemppiä kauden tavoitteisiin ja toivottavasti saamme hänet tänne Lapin Urheiluopistolle jälleen vierailemaan!

teksti ja kuvat: Sini Yli-Suvanto
 



maanantai 2. helmikuuta 2015

Lapin Urheiluopistolla keskusteltiin monialaisesti liikunnasta ja huippu-urheilusta

Lapin Urheiluopistolla tarkasteltiin Olympiakomitean ja Rovaniemen liikunnallisen yhteistyön mahdollisuuksia 28.-29.1.2015.

Mukana Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön johtajan Mika Kojonkosken, Urheiluakatemiajohtaja Markus Kalmarin, Urheiluakatemiaohjelman valmennuspäällikkö Antti Paanasen sekä osaamisohjelman johtaja Sami Kalajan lisäksi oli Lapin Urheiluakatemian oppilaitosten edustajia ja valmentajia huippu-urheiluakatemiakoordinaattori Juuso Toivolan johdolla. Erityisen monipuolisen ja useita näkökulmia sisältävän keskustelusta teki paikallisen yrityskentän sekä Rovaniemen kaupungin edustajien läsnäolo.

Työpajoissa pohdittiin ryhmissä niin huippu-urheilun mutta myös eri ikäisten kohderyhmien, lapset, nuoret, aikuiset ja ikäihmiset, liikkumistottumuksia etenkin terveyden edistämisen näkökulmasta.

Lasten liikkumistottumuksiin työryhmät kaavailivat mm. arkiliikunnan ja omaehtoisen liikkumisen lisäämistä perheen kanssa. Marjojen poimiminen ja monipuolinen luonnossa liikkuminen eri vuodenaikoina haluttiin nostaa uudenlaiseen arvostukseen. Kaiken kaikkiaan vanhempien kasvatuksellinen vastuu ulottuisi vahvemmin myös liikkumisen opettamiseen. Yhtä mieltä oltiin myös siitä, että kouluissa liikunnan määrää tulisi lisätä.

Nuorten kohderyhmässä tavoitteeksi asetettiin, että jokainen nuori saataisiin liikkumaan ja voimaan hyvin. Liikuntapaikat tulisivat olla helposti saavutettavissa olevia matalan kynnyksen toiminnan ympäristöjä. Millainen on nuoren täydellinen liikuntaviikko? Liikkumiseen halutaan kannustaa niin koulussa kuin vapaa-ajallakin, myös perheen kesken sekä perheille suunnatuissa tapahtumissa. Nuorten elämässä esikuvilla on huomattava merkitys innostuksen nostajina. 

Aikuiset tulisi saada aktivoitumaan mm. työolosuhteita kehittämällä, mutta myös yhteisten vapaa-ajan liikkumispaikkojen avulla ja liikunnallista asennetta edistämällä. Yhteisliikuntapaikoissa aikuiset ja lapset liikkuvat samoissa tiloissa yhdessä ja erikseen. Sukupolvien välinen yhdessätekeminen korostuu ja siihen halutaan kannustaa hyvistä kokemuksista tiedottamalla.
      
Ikäihmisten kohdalla nähtiin, että järjestötoimintaa tulisi edelleen lisätä ja kehittää tuomalla ikäihmisten toimintaan liikunnallisia elementtejä. Liikuntaneuvonta tulisi olla osa perus-terveydenhuoltoa. Liikuntapaikkojen ja -ryhmien saavuttaminen tulee tehdä helpoksi ja houkuttelevaksi ja kannustaa itsenäiseen arjessa suoriutumiseen liikkumalla kotona, pihalla ja lähimaastossa. Jälleen korostettiin sukupolvien välistä yhdessätekemistä ns. elämänkaariliikunta-paikoilla ja esiin tuli myös ikäihmisten elämänkokemuksen kunnioittaminen.

Liikuntateknologia leikin ja pelillisyyden muodoissaan nähtiin vielä melko hyödyntämättömänä mahdollisuutena liikkumiseen aktivoijana kaikissa kohderyhmissä. Erilaiset teknologiset konseptit voisivat toimia apuvälineinä arkiliikuntamuotojen houkuttelevuuden lisäämiseksi nykyajassa.

Huippu-urheilussa haluttiin nostaa esille idolien merkitystä. Kilpaurheilija on esikuva, joka edustaa tervehenkistä harrastusta, jolle on aikuisten, vanhempien, perheiden hyväksyntä. Menestyvät urheilijat vierailisivat mm. kouluissa välittäen viestiä ja kannustaen liikkumaan ja harrastamaan. Kilpaurheilussa vaikuttavuutta lisää liikuntalajit yhdistävä yhteistyö. Määrä luo laatua.     
Teksti ja kuvat: Sini Yli-Suvanto

maanantai 12. elokuuta 2013

Reijo Jylhä ja Santasport haastavat kaikki hiihtämään

Hakuaika Ensilumen Hiihtohaasteen valmennusryhmään on nyt päättynyt ja valinnat on tehty. Hakemuksia tuli yli 70 kpl, ja valintatiimi sai lukea toinen toistaan innostavampia kuvauksia siitä, mitä liikunta ja hiihto ihmisille merkitsevät. Viisi onnekasta on nyt kuitenkin valittu, ja kahden viikon päästä homma pyörähtää käyntiin.

Ennen kuin paljastamme valmennusryhmäläisistä sen enempää, on hyvä hetki tutustua Hiihtohaastetta vetäviin valmentajiin. Kunto-ohjelmista ja ohjauksesta vastaavat Santasportin vapaa-ajan puolen ohjaajat, ja hiihdon saloihin osallistujat peryttää maastohiihdon huippunimi Reijo Jylhä.

Reijo rakentamassa Ensilumenlatua 2011
Hei Reijo, kerro lyhyesti kuka olet ja mitä teet työksesi?

Olen Reijo Jylhä, Lapin Urheiluakatemian huippu-urheilukoordinaattori sekä hiihtovalmentaja. Tällä hetkellä valmenuksessani ovat Aino-Kaisa Saarinen, Sami Jauhojärvi, Martti Jylhä, Mikko Koutaniemi, Laura Joensuu, Merja Juotasniemi, Antti Haahti sekä pyöräilijä Arno Hämäläinen, jotka ovat kaikki Lapin Urheiluakatemian urheilijoita.

Mikä sytytti kipinän hiihtoon? Kuinka siitä tuli ammatti?
Olen kotoisin 1600 asukkaan Halsualta Keski-Pohjanmaalta, mistä 60- ja 70-luvuilla tuli muutamia Suomen parhaita mieshiihtäjiä. Urheilua pidettiin tuohon aikaan suuressa arvossa, ja etenkin hiihdolla oli paikkakunnalla suuri merkitys, joten hiihtoharrastus tuli sitä myöten osaksi elämää.

Opiskeluaikoina kämppikseni oli Jari Piirainen, kenen kanssa yhdessä toimiminen vei valmennuksen suuntaan. Olen myös ollut aina kiinnostunut valmentamisesta; kävin ensimmäisen valmentajakoulutukseni 14-vuotiaana ja 15 - 16 -vuotiaana aloin valmentaa omassa seurassani. Varsinainen ammattiura alkoi siitä, kun Kenneth Penttinen pyysi minua Vuokattiin ensin kesätöihin kaverikseen ja myöhemmin tulin Vesa-Pekka Sarparannan sijaiseksi, ja sen jälkeen olen tehnyt ammattivalmentajan töitä noin 30 vuotta.

Kenelle hiihto sopii? Mikä hiihdossa on parasta?

Hiihto ei lajina rajaa oikeastaan ketään pois, vaan se sopii usein myös liikuntarajoitteisille. Hiihto sopii siis lähes kaikille. Erityisen hyvin se sopii esimerkiksi painonpudottajille, sillä sukset ovat liukuva ja painoa kannattava väline, joten hiihdossa ei tule iskuja, jotka rasittavat niveliä. Hiihto on myös hyvin suomalainen laji, ja luonteva tapa liikkua talvisessa luonnossa.

Valmennuksellisesti hiihdossa ylivoimaisesti paras seikka on se, että hiihtämällä voi tehdä kaiken. Laji kuormittaa koko kehon lihaksia, ja siinä käytetään etenkin suuria lihasryhmiä, mikä kehittää tehokkaasti sydän- ja verenkiertoelimiä. Hiihtämällä voi kehittää myös lihaskuntoa todella monipuolisesti.

Mitä odotat tältä Hiihtohaaste-tempaukselta?

Innokkaita osallistujia, iloisia onnistumisia sekä kehittymistä yksilötasolla. Toivotan kaikille malttia liikkumiseen. Mieluummin paljon kertoja kuin pitkiä kertasuorituksia. Toki harjoittelussaan pidemmälle edenneet vaativat toistojen lisäksi myös niitä pitkiä kertasuorituksia, mutta vasta-alkajan ei kannata hyydyttää harjoitteluaan liian pitkäkestoisilla suorituksilla.

Seuraavaksi tutustumme vapaa-ajan ohjaajiimme. Pysykää linjoilla!

torstai 20. kesäkuuta 2013

Huippu-urheilijoiden vinkit nuorille hiihtäjille

Yksi ehdoton etu Santasportin toiminnassa on meidän osaamisalueiden, koulutuksen ja valmennuksen tuoma asiantuntemus ja ammattimaisuus aina huippu-urheilun tasolle asti. Tänäkin kesänä nuorille urheilijoille on tarjolla huippu-urheilijoiden vetämiä tähtileirejä, kuten Laura Lepistön taitoluisteluleiri viime viikolla, tällä viikolla Tanja Poutiaisen Alppi Summer Camp ja heinäkuun alussa Erkinjuntin taitoleiri nuorille kiekkoilijoille.

Eilen keskiviikkona päästiin kurkistamaan maastohiihdon tähtileirin saloihin, kun maailmantähti, sveitsiläinen Dario Cologna, oli kertomassa nuorille hiihtäjille urastaan ja harjoittelustaan ja vastailemassa nuorten kysymyksiin. Paikalla olivat myös leirin suomalaiset tähtivalmentajat: Sami Jauhojärvi, Martti Jylhä, Riikka Sarasoja-Lilja, Aino-Kaisa Saarinen, Laura Ahervo ja Janne Mononen.

Sveitsiläinen huippuhiihtäjä Dario Cologna

























Ryhmä oli saanut miettiä kysymyksiä etukäteen, ja lisäksi kysymyksiä sai esittää paikan päällä. Dario vastaili hyväntuulisesti kaikkiin kysymyksiin, ja kannusti nuoria löytämään urheilun riemun harjoittelussaan.

1. Miksi valitsit lajiksesi maastohiihdon? Sveitsissä paljon suositumpaa on esimerkiksi jalkapallo.
- Lapsena harrastin monia eri urheilulajeja kuten alppihiihtoa, jalkapalloa ja maastohiihtoa. Pärjäsin maastohiihdossa melko hyvin, minkä vuoksi sitä oli myös mukava harrastaa. Hiihdosta tuli päälajini 14 - 15 vuotiaana.

2. Kuinka harjoittelusi on muuttunut elämäsi aikana? 
Kuinka paljon harjoittelit 12 - 15 -vuotiaana?
- Lapsena harrastin monipuolisesti urheilua, koska se oli minusta hauskaa ajanvietettä ja koska olen aina ollut aktiivinen. Maastohiihtoa harjoittelin hiihtoseuran harjoituksissa pari kertaa viikossa, jalkapalloa pelasin toiset pari kertaa, yhteensä ehkä noin 7 tuntia ohjattuja harjoituksia viikossa. Tärkeintä nuorena oli hauskanpito ja kavereiden kanssa harrastaminen, ja harjoitusten lisäksi kävinkin hiihtämässä myös perheeni kanssa tai itsekseni. 16-vuotiaana aloitin urheilulukion, jossa harjoittelusta tuli lajikohtaisempaa ja tavoitteellisempaa.

3. Kuinka paljon treenaat nykyään? Mikä on mielestäsi ollut ratkaisevin tekijä menestyksessäsi?
- Vuodessa harjoittelua tulee suunnilleen 850 tuntia, mutta en laske niinkään tuntimääriä, vaan treenaan kehoani kuunnellen. Kesäisin harjoittelen paljon juosten ja pyöräillen, mutta myös lumella treenaaminen on kesäkaudella tärkeää. Matkustamme harjoittelemaan välillä jäätikölle ja välillä tunneliin, sillä lumi on erilaista eri paikoissa.  Suurin osa harjoittelusta tapahtuu kesällä, ja loppukesä/alkusyksy ovat hiihdossa tärkeintä treeniaikaa.
   Menestyäkseen tarvitsee lahjakkuuden lisäksi laadukasta harjoittelua. 20-vuotiaana koulusta valmistumisen jälkeen pystyin aloittamaan hiihtoharjoittelun ammattimaisesti ja kokopäiväisesti, jolloin sekä harjoituksen että levon laatu paranivat valtavasti. Uskon tämän olleen oleellisin tekijä.

4. Paljonko nukut vuorokaudessa? Kuinka monta kertaa syöt?
- Nukun yleensä noin 9 tuntia yössä, ja harjoitusten jälkeen otan yleensä päiväunet. Syön kolme suurempaa ateriaa päivässä: aamupalan, lounaan ja päivällisen, sekä lisäksi pari välipalaa silloin, kun on nälkä.

5. Kuinka harjoittelit esimerkiksi tasatyöntöä nuorempana? Treenasitko nuorempana paljon kuntosalilla?
- Nuorena yksittäisten asioiden harjoittaminen ei ole niin oleellinen osa harjoittelua, vaan tärkeintä on hiihtää paljon ja hakea haastetta esimerkiksi ylämäestä (joita Sveitsissä on sattumoisin paljon). Urheilulukion myötä omasta harjoittelustani tuli spesifimpää ja lajikohtaisempaa.
   Alle 16-vuotiaana en käynyt lainkaan kuntosalilla, vaan treenasin lihaskuntoa oman kehon painolla kuntopiirityyppisesti kerran viikossa. Lisäpainoilla harjoittelua ei kannata aloittaa liian nuorena.

Kysymyksiä tuli yleisöstä näiden lisäksi vielä paljon, ja esimerkiksi tiedusteluun lempparihiihtotyylistä Dario naurahti ja sanoi, että molemmat tyylit ovat kivoja: jos voittaa pertsalla niin se on mukavaa, ja jos voittaa vapaalla niin sekin on mukavaa! Nuoria kiinnosti huippu-urheilijan arjessa ja suunnitelmissa moni asia, mutta helpotuksen huokaus tuntui kuuluvan yleisön joukosta, kun Dario tunnusti syövänsä myös karkkia :D Kisakaudella herkuttelua on kuitenkin syytä rajoittaa.


Suomalaisilta huippuhiihtäjiltä kehuja nuorille leiriläisille 


Sami Jauhojärvi ja Aino-Kaisa Saarinen valmiina Aikun lempiharjoitukseen:
luvassa sauvarinne, multi-intervalliharjoitus




















Muiden ohella leirin tähtivalmentajina toimivat suomalaisen hiihdon huippunimet, Aino-Kaisa Saarinen ja Sami Jauhojärvi kertoivat harjoittelustaan ja olympiatavoitteistaan ja kehuivat nuorten leiriläisten asennetta.

Aino-Kaisa Saarinen, mitkä ovat tavoitteesi Sotšin talviolympialaisissa 2014? 
Kuinka harjoituskautesi on sujunut?
- Olympialaisiin tavoittelen tasaisen hyviä, kunnonmukaisia suorituksia. Pyrin siihen, että Sotšissa olen kauden parhaassa iskussa, mutta en lähde konkreettisia sijoituksia tässä vaiheessa arvailemaan.
   Edellisen kauden jälkeen pidin reilun loman, jonka jälkeen harjoittelu on sujunut nousujohteisesti. Maajoukkueen leiri meni hyvin, ja nousumetrejä (=ylämäkiharjoittelu) on tullut niin rullilla kuin juostenkin.

Millaiset ovat tunnelmat tällä leirillä?
- Leiri on ollut positiivinen yllätys, sillä nämä lapset ja nuoret ovat todella motivoituneita ja taitavia, ja osaavat ottaa palautetta vastaan hyvin.  Nämä nuoret ovat olleet todella lahjakkaita, eikä ole tarvinut lähteä perusteista liikkeelle vaan on voinut antaa myös vaativampaa tekniikkaharjoitusta. On ollut hienoa nähdä tällainen into, toivon heille samaa asennetta myös jatkoon!

Sami Jauhojärvi, mitä tavoitteita sinulla on olympialaisiin? Onko harjoittelu sujunut näiden tavoitteiden mukaisesti?
- Mitalia lähdetään tavoittelemaan, tottakai. Kulta on aina kulta, mutta mitalikin kelpaa.
Olen yllättynyt, kuinka hyvin harjoituskausi on vuodenaikaan nähden mennyt. Treenimuotona on selkeästi ollut blokkiharjoittelu, eli esimerkiksi tehotreeniä vedetään monta päivää putkeen, jonka jälkeen pidetään taas kunnon palautus.

Miten sinä olet tämän leirin kokenut noin vetäjän näkökulmasta?
- On ollut oikein mukavaa opettaa junioreita. Nuorten korkea taso on ollut positiivinen yllätys; leiriläiset ovat tavoitteellisia ja pystyvät keskittymään harjoitteluun. Porukka on selvästi hyvin valikoitunut leirille: ei ole lähdetty vain viettämään kesää vaan on todella  tultu treenaamaan.
   Hienoa, että tällaisia leirejä järjestetään. Lajin ammattilaisten, maajoukkueen jäsenten sekä Darion kaltaisen maailmantähden läsnäolo ovat nuorille hienoja tilaisuuksia.

Kiitos kommenteista hiihtäjille! Lajin harrastajat ja huipulle tähtäävät nuoret saavat näistä varmasti lisäpotkua harjoitteluun :)