Pyörät pyörimään ympäri vuoden!

Olen kilpapyöräilijä Lieven De Rycke ja ikää minulla on 36 vuotta, eli ikäni puolesta kelpaisin jo hyvin veteraanipuolelle. Olen kotoisin Belgiasta, Bruggesta, mutta Suomessa olen asustellut jo reilut 9 vuotta. Ensin asuin Kuusamossa ja nyt viimeiset vajaa 7 vuotta olen asunut Rovaniemellä. Kuten kotimaasta voikin ehkä päätellä, niin pyöräilyharrastus on kai tullut mukana jo DNA:ssa. Olen harrastanut jos jonkinlaista pyöräilyä käytännössä koko ikäni. Ensimmäisen maantiepyöräni sain jo 8-vuotiaana. Se oli käytetty Peugeot, jolla kävin lenkillä isäni kanssa. Päälajini oli kuitenkin nuoruusvuosina pitkään yleisurheilu, 800 metrin juoksu ja maastojuoksu. Juoksussa tavoitteet olivat korkealla ja olinkin nuorten maajoukkueryhmässä valmennuksessa. Lopulta juoksu oli kuitenkin pakko jättää taka-alalle isoa leikkausta vaatineen polvivamman vuoksi. Juoksun tilalle tuli kasvavassa määrin pyöräily.

Tässä on poljettu Venäjän rajalle.

Pyöräily on ehdottomasti yksi terveellisimmistä vaihtoehdoista päästä takaisin kuntoon tauon jälkeen. Monet vähemmän aktiivisesti urheilevat ihmiset aloittavat juoksun keväällä päästäkseen kuntoon nopeasti ja loukkaavat itsensä myös nopeasti kovan rasituksen tuloksena. Pyöräily on hellempi vaihtoehto kropalle ja sopii kaikille. Sitä on myös helpompi harjoittaa matalammalla sykkeellä, joten se kehittää paremmin peruskestävyyttä ja samalla saattavat talven aikana kertyneet kilotkin tippua matkasta. Pyöräily on myös liikuntamuoto, joka on varsin helppo yhdistää päivittäisiin rutiineihin, kuten työmatkoihin. Työmatkapyöräilyä voi helposti lisätä hyvän fiiliksen iskiessä ja polkea pari ylimääräistä kilometriä vaikkapa kotimatkalla ja tutustua paremmin asuinalueeseensa. Pyöräily ei ole vuodenajasta kiinni. Haluankin jakaa vinkkini, jotta mahdollisimman moni pystyy harrastamaan pyöräilyä myös talvella ja jopa arktisissa olosuhteissa.

Syys- ja talvipyöräily

Syksyllä monet pyöräilijät hyppäävät maasto- tai cyclocross-pyöriensä selkään ja suuntaavat ulos tieltä. Näin on helpompi pysyä lämpimänä, sillä nopeus ja tuulenvastus ovat alhaisempia. Jäiset tiet vaativat nastarenkaat, joskin nekään eivät anna takeita pystyssä pysymiselle. Tähän aikaan vuodesta kilpapyöräilijät harjoittavat yleensä peruskuntoaan pitkillä, rauhallisilla matkoilla (hidas tahti ja nopeus), joihin yhdistetään muutamia reippaampia, mäkisiä osuuksia.

Monet pyöräilijät odottavat malttamattomina ensimmäisten maastoreittien aukeamista harjoittaakseen peruskuntoaan ja toiset venyttävät pyöräilykauttaan ja varaavat treenileirin Mallorcalta tai muualta Kanarialta, missä olosuhteet ovat mitä parhaimmat ja ilmastollinen sokki sitäkin suurempi Suomeen palattaessa.
Jotkut pyöräilijät treenaavat juoksemalla harjoittaakseen lihasryhmiä, joita on laiminlyöty pyöräilykauden aikana, mutta yleisesti ottaen juoksemisella ei ole suoranaisesti suotuisaa vaikutusta pyöräilysuoritukseen. Saatan palata aiheeseen myöhemmin tässä blogissa, sillä juokseminen tarjoaa useita muita hyötyjä pyöräilijälle.

Kun lumi sataa maahan, on talvipyöräily hauskaa ja turvallista. Pyöräillessä ei myöskään ole niin kylmä, sillä ajaessa nopeudet ovat paljon pienempiä (talven keskiarvo: 15-20 km/h, kesän keskiarvio: 25-30 km/h). Lisäksi lumi pehmentää alustaa, jolloin polkiessa joutuu tekemään enemmän töitä, renkaat ovat isommat (jos sinulla on maastopyörä ) ja pyörä, sekä varusteet painavampia. Kaiken tämän ansiosta on helpompi pysyä lämpimänä.

Miten varustautua talvipyöräilyyn

Vaikka talvipyöräily arktisella alueella saattaa kuulostaa extreme meiningiltä monille, se ei vaadi extreme varusteita. Tässä ohjeeni mitä kannattaa pukea päälleen:

Jalat: Pitkät, lämpöhiihtosukat, talvipyöräilykengät ja lämpimät kengänsuojat. Yhtä useampi käyttää sähköpohjallisia pitääkseen jalkansa lämpiminä.

Sääret: Tuulenpitävät lämpöpyöräilytrikoot. Kun on kylmempää kuin -10 astetta, on suositeltavaa pukea lämpötrikoot tuulenpitävien alle. Kunnon säämiskä on tarpeen, sillä talvipyöräily on staattisempaa ja vähemmän aktiivista.

Vartalo: Älä liioittele kerrospukeutumisessa. Monet pukevat liikaa ja alkavat hikoilemaan hyvin nopeasti. Ensimmäisen 15 minuutin ajon aikana sinun ei pitäisi tuntea oloasi lämpimäksi. Jos tunnet itsesi viluiseksi ensimmäisen vartin aikana, pystyt ajamaan pidempään ja pysymään lämpimämpänä, sillä hikoilet vähemmän.

Ensimmäinen kerros: hyvät lämpöalusvaatteet ovat tärkeät. Olen kokeillut monia, mutta Helly Hansen on paras tähän mennessä.

Toinen kerros: hyvä välikerros. Olen käyttänyt Haltin Atom paitaa vuosia.

Kolmas kerros: tuulenpitävä talvitakki tai tuulenpitävä talvitakki, jonka selkämys on hengittävää materiaalia. Itse käytän Bioracer takkeja. Älä unohda käyttää heijastinliiviä päällimmäisenä, sillä autoilijat eivät odota näkevänsä monia pyöräilijöitä talvella.

Kädet: hyvät hanskat ovat tarpeen. Yleensä pyöräilyhanskat eivät ole tarpeeksi hyviä talvikäyttöön, joten on paras käyttää kelkkailuhanskoja tai hiihtohanskoja. Yoko:n hummerihanskat ovat loistavat.

Pää: Kypärän alla kannattaa käyttää tuulenpitävää lakkia. Kypärään voit myös kiinnittää lisävalon parantaaksesi näkyvyyttä.

Nesteytys: Monet urheilijat kärsivät nestehukasta talvitreenien yhteydessä  ja tämä sekoittaa fyysisen kunnon. Tyypillinen hiihtäessä käytetty juomavyö pitää veden tarpeeksi lämpimänä, mutta vaatii pysähtymisen juomisen ajaksi. Pieni Camelback juomalaukku, joka kiinnitetään paitaan tai reppuun, on yksi parhaista ratkaisuista. Näin pystyt kantamaan riittävästi vettä mukanasi ja sinun ei tarvitse pysähtyä juomaan mistä on etua jos ajat porukassa. Muista pitää suutin takissasi silloin kun et juo.